keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Yukicon 2015

Yukicon koettiin ensimmäistä kertaa, koska viime vuonna kävi vahinkoja lippujen kanssa. Tällä kertaa olin pitämässä ohjelmaa, joten pääsimme Chooichin kanssa liputta sisään. Coniseurana oli tälläkin kertaa Aisu sekä Liebe-siegt-Alles. MMW puuttui vaihteeksi, koska hän on jossakin... etelässä. Lämpimässä. Kun me muut kuollaan tänne kylmyyteen.

Tästä tulee hyvin kuvaton postaus, koska kameranainen puuttui. Ei meillä kyllä edes ollut cosseja. Puhun aika paljon konsertistani, pieni varoituksen sana vain.

Aisu ja LSA saapuivat meille jo perjantaina, koska yövyimme siellä. Pääsimme Chooichin kyydillä coniin, joten ei tarvinnut mennä Espooseen bussilla. Sekään ei olisi ollut kovin hankalaa, mutta aikuisen seutulippu maksaa kamalan paljon, ja onhan se helpompaa mennä autolla. Löydettiin jopa perillekin.
Olimme Chooichin kanssa käyneet aikaisemmin perjantaina Kulttuuritalolla harjoittelemassa pianokonserttiani. Perjantai-iltana harjoittelinkin vielä kuumeisesti viimeisiä sointuja. Kuten jo mainitsin edellisessä postauksessa, Frozenin Anna ja Elsa eivät valmistuneet ajoissa. Joten heitä nähdään ehkä joskus. (Ettei vaan tulisi ikuisuusprojekti, kuten Dany)

Lauantaina olin hieman jännittynyt, koska ohjelma. Konserttini oli klo 11. Saavuimmme paikalle jo 9 aikoihin, Aisu ja LSA saivat vaihdettua rannekkeensa, mutta jouduimme tunnin verran odottelemaan ulkona kylmässä. Olisimme Chooichin kanssa voineet mennä sisälle, mutta se tuntui kovin itsekkäältä.

Lähes pakolliseksi muodostunut selfie. Ja anteeksi, valikoin sen,
missä oma naamani näytti siedettävältä.
/Pianokonserttirant
Alkucon meni vähän sekalaisissa tunnelmissa. Olin helpottunut, että ohjelmani oli heti aluksi, koska en olisi voinut nauttia conista ollenkaan. Hermoilin myös, koska tämä olisi ensimmäinen kerta kun pidän oman konsertin tällaiselle yleisölle, joka olisi varmasti tuomitsevampi kuin dementoituneet vanhukset. Lisäksi olin joutunut muutaman kuukauden aikana opettelemaan kuusi kappaletta, siinä ajassa olen aiemmin opetellut ehkä yhden. Tähtäämäni kuusi kappaletta ei tietenkään toteutunut, vaan se väheni neljään uuteen kappaleeseen, ja kolmeen vanhaan. Osasin siis ennestään kolme anime/pelikappaletta, eli Henkien kätkemät.

Shingekiä en saanut opeteltua, kun en Guilty Crownia tai Liikkuvaa linnaakaan osannut kunnolla. Vähän ärsyttää, että en saanut niitä opeteltua, mutta nytpähän tiedän, että parissa kuukaudessa ei opetella montaa kappaletta ihan yksinään. Koska minua pyydettiin soittamaan vain anime- tai pelimusiikkia. Minulla olisi ollut iso kasa muista lähteistä olevaa musaa, mutta rajoitukset. Ensi kerralla haluan kyllä soittaa kappaleita, joita oikeasti osaan.
Itsevarmuus kasvoi kyllä Henkien kätkemissä, koska ne osaan todella hyvin. Senpä takia laitoinkin ne ohjelmassa viimeiseksi.
Tarkoitus oli myös tehdä kaunis diashow, jossa lukisi kaikki kappaleet, niiden säveltäjät ja sovittajat, koska en osaa itse tehdä sovituksia. Mutta enpä tehnyt. 


Koska en osannut uusia kappaleita 150% silmät kiinni, etuperin, takaperin, unissani, päällä seisten ja kuolleena, ne eivät menneet kovin hyvin. Ei se mielestäni kuitenkaan oikeuta sanomaan, että en osannut soittaa. Se twiitti kyllä pyöri päässä koko loppupäivän ja on varmaan niin syvällä alitajunnassa, ettei koskaan lähde pois. Olen kuitenkin soittanut pianoa 12 vuotta, joten tuollainen kommentti ei tunnu kovin kivalta. #angst
Kyllä pari kivaakin kommenttia olen kuullut, onneksi. Muuten menisi varmaan koko loppuelämä angstaamiseksi. Joku sanoi, että jostainhan se ura on aloitettava, ja oikeassa on. Konserttiurani on tähän asti koostunut vain muille piano-oppilaille pidetyistä konserteista. Ja niistä vanhuskeikoista.

/Pianokonserttirant over
High five! We're awesome

Cosplaykilpailu kuuluu perinteisiin, joten suuntasimme sinne. Kisa tosi alkoi hyvin myöhään, ja olisi kiva tietää jonkinlaista syytä tähän. Sen takia emme päässeet The Last of Us -luennolle, joka olisi ollut kiva nähdä.
NCC-kilpailu oli tasokas, mutta ei mielestäni yhtä tasokas kuin Traconissa. Osa esityksistä oli puhumista ja kävelemistä. Kaikilla oli kyllä todella hienot puvut, näimme ne hyvin läheltä koska istuimme melkein eturivissä. En nyt muista kuinka suuri paino esityksellä on NCCssä, mutta kai sitä jonkin verran on. Mihin katosi yksi esiintyjä?
Photoshoot kisa oli hieman hämmentävä, koska en ollut ottanut siitä selvää aikaisemmin. En vieläkään ole ottanut siitä selvää, joten se on edelleen hämmentävä.

Luisteluesitys oli todella hieno, kiva nähdä livenä, kun viimevuotisen näin videolta. Luistelu on yksi harvoista urheilulajeista, joita tykkään katsella. (Voimistelu ja tanssi ovat toisia) Itsekin luistelin pienempänä, mutta äiti ei antanut jatkaa ;___;

Sunnuntaina meillä, ja varmasti monilla muillakin, oli ongelmia auton kanssa, koska yöllä oli satanut hyvin paljon lunta. Liikkeelle kuitenkin päästiin, pienten ongelmien jälkeen.
Sunnuntaina oli FFFight ja cossikisa, joihin halusimme mennä. Mitään muuta emme oikeastaan ehtineet tehdäkään.
FFFight oli ihan hyvä. Pidän aina perustarinasta, jonka ympärille fight muodostuu. Tälläkin kertaa se oli katsottavaa. Fightaajilta toivoisin edelleen monipuolisuutta ja mielikuvitusta. Mikkiinkin voi puhua.
Cossikisa oli taas hieno, hämmentäviä ne aloittelijat, kun ovat paljon parempia kuin minä. Kuuluisin kokeneisiin, en uskalla mennä.

Mielestäni oli hieman outoa, että lauataina con oli 11 tuntia auki, ja sunnuntaina vain 6. Olimme ehkä hieman väsyneitä lauantaina. Pelasimme silti Trivial Pursuitia puoleenyöhön, because we could. Minä voitin. 
Teimme ennätyksen animekaraokessa käynnistä, kävimme kolme kertaa. Koska niin monta kappaletta, joita pitää laulaa.
Meillä oli ehkä kolme tällaista kuvaa, tämä on ainoa jossa vedin vatsan sisään.
Ja ryhti ;___;
´
Sunnuntaina jaksoin jopa laittaa cossin päälle. Uusin Ellien, The Last of Us -pelistä, koska Aisu teki Sarah'n. Tein uuden paidan. Mutta tukka sen kun vaan kihartuu, vaikka kuinka suoristaisi, ei voi mitään. 

Conina Yuki on siedettävä. Ahtautta on valiteltu, mutta itse en kokenut sitä niinkään kovasti. Myyntipöydät olivat kyllä hieman hämärät. Englanninkielinen manga? Ei kuulunut tarjontaan? Taidekujallakin piipahdettiin, kuten aina. Tykkään katsella kauniita kuvia, mutta en koskaan osta mitään.
Ohjelman puolesta saimme conipäivän täytettyä hyvin, ei tullut tylsiä hetkiä. (Paitsi ehkä muille, kun minä ja Aisu lauloimme) Kylmä oli, mutta nyt kun olen taas oleskellut Joensuussa -20 asteen pakkasissa, -9 tuntuu luksukselta.

Seuraava con on Desucon Frostbite. Minulle siis, Chooichi ei ole tulossa. Cossisuunnitelmat ovat.... Pimennossa. Kaikilta. Myös itseltäni. Tai siis jotakin on, mutta jos suunnitelmista tulee yhtään mitään, jotain paricossin tapaista olisi ehkä luvassa. En lupaa mitään. Olen luotettamattomuus.

Nähdään Frostissa!

3 kommenttia:

  1. Oh, enpä tiennyt että soitat pianoa! Itse en Yukissa ollut mutta ihan satavarmasti soitat paremmin ku mä koska mä en edes osa soittaa ja sen pienen määrän minkä peruskoulussa joskus opin on jo häipynyt unholaan. :'D Mutta joo, älä nyt hei lannistu yhestä random strangerin negakommenttista!! *hali*

    Ja psst, se kadonnut esiintyjä oli mun yks hyvä kaveri. Tosiaan hän ei oo viel kirjoittanut Yukista mitään (jos kirjoittaa) mutta tässäpä blogi jos kiinostaa: http://cos-of-cos.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon kommentista! Piristää päivää mukavasti :)

      Poista
  2. Vähän on kyllä harvassa tilaisuudet soittaa coneissa, koska suurin osa on niin isoja Suomessa, etten uskalla sellaisiin lähteä. Joten Yuki oli melkeinpä ainoa vaihtoehto. Mutta jos itse uskaltaudut, tulen kuuntelemaan ehdottomasti.

    VastaaPoista